Matti Helin
Viime vuoden toukokuussa Auringossa tapahtui. Pilkkuryhmä AR3664 purkautui useita kertoja viikon aikana, aiheuttaen useita koronan massapurkauksia. Purkauksista useat olivat X-luokan roihuja. Ja mikä parasta, pilkkuryhmä oli suoraan kohti Maata, joten revontulien tarkkailijoille oli tiedossa mielenkiintoinen viikko
Auringonpilkkuryhmä AR3664 oli valtaisan laaja. Toukokuussa 2024 se oli yksi voimakkaimmista ja suurimmista auringonpilkkuryhmistä nykyisen aurinkosyklin 25 aikana.
Aurinko 10.5.2025. Kuva: Jarkko Laukkanen
Pilkkuryhmän aiheuttamat aurinkomyrskyt olivat merkittävimpiä sitten vuoden 1989, ja ne johtivat poikkeuksellisen laajoihin revontulinäytelmiin sekä häiriöihin radioviestinnässä ja satelliittijärjestelmissä. AR3664 oli toukokuun ensimmäisellä viikolla poikkeuksellisen aktiivinen. Se aiheutti useita voimakkaita auringonpurkauksia. NASA:n Solar Dynamics Observatory havaitsi 3.–9. toukokuuta 2024 yhteensä 82 merkittävää auringonpurkausta, joista yhdeksän luokiteltiin voimakkaimmiksi X-luokan purkauksiksi.
Erityisesti seuraavien päivämäärien purkaukset olivat mainittavia:
-
8. toukokuuta: AR3664 tuotti X1.0-luokan auringonpurkauksen sekä useita M-luokan purkauksia, jotka laukaisivat useita CME:itä kohti Maata.
-
9. toukokuuta: Alue tuotti X2.25- ja X1.12-luokan purkaukset, joihin liittyi täyden halon koronan massapurkauksia. Nämä, sekä edellisenä päivänä tapahtuneet purkaukset yhdistyivät matkalla kohti Maata ja aiheuttivat 10. toukokuuta näkyneet revontulet. Puhuttiin niin sanotusta kannibaali-CME:stä.
Kuva: SOHO
-
10. toukokuuta: AR3664 tuotti X3.98-luokan purkauksen, mikä oli yksi voimakkaimmista kyseisen ajanjakson aikana.
Auringonpilkkuryhmä AR3664. Kuva: Harry Rabb
Revontulimyrsky 10.5.2024
Toukokuun kymmenes päivä alkoi odottavissa merkeissä. Ennusteet purkausten saapumisesta Maan vaikutuspiiriin olivat melko vaihtelevia. Revontulien tarkkailijoita kiinnosti erityisesti se, saapuisivatko purkaukset lniin, että revontulia ehtisi näkymään toukokuun lyhyenä yönä. Ennusteet olivat varovaisen toiveikkaita, G5 tason myrskylle ennustettiin kymmenen prosentin mahdollisuutta. Tämä merkitsisi sitä, että revontuliovaali tulisi Suomesta katsottuna painumaan reilusti etelätaivaan puolelle. Havainnointia ajatellen, tämä olisi optimaalista, sillä toukokuun öinä pohjoistaivas alkaa olla jo melko vaalea.
Revontuliarvot pysyivät koko päivän hyvin maltillisina. Eräät laskelmat arvioivat, että purkaukset saapuisivat vasta 11.5. aamulla. Kuitenkin, noin kello 18 alkoivat aurinkotuulta tutkivat satelliitit havaita mahdollisia ensimerkkejä saapuvista materiapilvistä.
Kuva: Virmalised.ee
Protonien määrä nousi ja aurinkotuulen magneettikenttä alkoi elämään. Tuhannet revontuliharrastajat tarkkailivat datelliittidataa toiveikkaina, ehkä jopa pelokkaina. Ja odotus palkittiin. Kello 20 se sitten tapahtui; Ensimmäinen koronan massapurkaus saapui!
Kuva: Virmalised.ee
Ajoitus ei olisi voinut olla Suomea ajatellen parempi. Aurinko laski maan eteläosissa noin kello 21.50.
Arvot olivat vaikuttavat. Purkauspilven nopeus oli Maan kohdalla yli 700 kilometria sekunnissa, tiheys nousi parhaimmillaan noin 40 partikkeliin kuutiosenttimetrissä. Bz painui tavattoman alas, ollen matalimmillaan noin -50!
Kuva: Virmalised.ee
Ensimmäiset revontulet alkoivat näkymään jo noin kello 23, jolloin Aurinko oli vasta noin seitsämän astetta horisontin alapuolella maan eteläosista katsottuna. Tämä oli erityisen merkittävää siksi, koska yleisesti on ajateltu revontulien näkyvän vasta, kuin aurinko on noin -10 asteessa.
Aluksi revontulet olivat melko himmeitä, osin vaalean taustataivaan ansiosta. Niiden väri oli kuitenkin silminnähden punainen, tai paremminkin pinkki. Tätä pinkkiä väriä näkyi koko yön.
Alimyrskyjä tapahtui useita. Mainittavimmat niistä alkoivat noin kello 1.10 ja 3.30. Kello yhden aikoihin tapahtunut alimyrsky oli vaikittava. Revontulet olivat painuneet etelätaivaalle, lähelle horisonttia. Ne muuttuivat todella räikeän pinkeiksi. Tämä näkyi helposti paljain silmin. Kohta pinkin alareunan ylle nousi korkeita säteitä ja vain muutama minuutti tämän jälkeen, revontulet räjähtivät koko taivaan laajuiseksi ilotulitukseksi.
Video: Porin Karhunvartijat
Video: Mikko Peussa
Noin kello kahden aikaan yöllä revontulet alkoivat hiljalleen hiipua ja rauhoittua. Värit haalenivat ja liikkeet hidastuivat. Samalla itäiselle taivaalle ilmestyi hennon vaalea kajastus – merkki lähestyvästä aamunkoitosta. Näytti siltä, että revontulispektaakkeli oli lopulta ohi.
Taivas vaaleni ja revontulet himmenivät. Kuva: Riitta Kantola
Kuitenkin, noin kello kolme revontulet syttyivät jälleen. Tällä kertaa, taivaan vaalenemisen johdosta, niiden kirkkaus ei visuaalisesti enää ollut niin vaikuttava kuin noin kaksi tuntia aiemmin.
Revontulet näkyivät jälleen etelätaivaalla. Pitkiä säteitä nousi etelähorisontista, Skorpionin tähdistön kohdilta. Ne kurottelivat zeniittiä. Korona näkyi himmeästi.
Revontulet noin kelllo 3.30
Viimeiset revontulet näkyivät maan eteläosissa noin kymmentä vaille neljä. Aurinko oli tuolloin enää noin -6,5 astetta horisontin alapuolella! Tästä voidaankin laskea, että Etelä-Suomessa olisi mahdollista nähdä revontulia jopa juhannusaattoyönä, jos vain riittävän voimakas myrsky iskee!
Pohjoisin paikka, jossa revontulia nähtiin, oli Kempele, Oulun lähellä. Siellä revontulet näkyivät keskiyöllä, eteläisellä taivaalla.
Kuva: Marko Haapala
Seuraava yö, hienoinen pettymys
10-11. väliselle yölle oli ennusteissa, jos mahdollista, vieläkin rajumpi revontulimyrsky. Erityisesti monet mediat mainostivat, että tuleva yö olisi “historiallinen”. Alku näytti hyvälle. Materiapilvien nopeus nousi jopa yli 900 kilometrin sekuntinopeuteen! Kuitenkin, samalla tiheys laski merkittävästi. Myös Bz näytti rauhoittumisen merkkejä.
Kuva: Virmalised.ee
Revontuliarvot heikkenevät
Yö alkoi kuitenkin melko hyvissä merkeissä. Kun taivas oli tummentunut, leiskui taivaalla korona.
Video: Tero Sipinen
Tämä oli kuitenkin melko himmeä verratuna edellisen yön tuliin. Kaiken lisäksi, revontuliarvot muuttuivat koko ajan vaatimattomimmiksi ja loppuyöstä saatiin maan eteläosissa katsella vain himmeitä säteitä, jotka hiljalleen hiipuivat näkymättömiin. Noin kello kahden jälkeen taivaalla ei käytännössä näkynyt enää mitään mainittavaa. Kahden vuosikymmenen voimakkain revontulimyrsky oli ohi.
AR3664:n paluu
AR3664:n aktiivisuus ei päättynyt toukokuun puoliväliin. Alue palasi Auringon näkyvälle puolelle toukokuun lopussa. Pilkkuryhmässä, jonka numero oli tällä kertaa AR3697, purkautui 27. toukokuuta. Kyseessä ollut X2.9-luokan auringonpurkaus aiheutti lyhytaikaisia radiokatkoksia, mutta se ei johtanut merkittäviin revontuliin. Tällä kertaa purkaukseen liittynyt koronan massapurkau ei kuitenkaan suuntautunut kohti Maata, joten sen vaikutukset jäivät vähäisiksi.
https://www.lentoposti.fi/uutiset/aurinko_on_aktiivisimmillaan_vuoden_2024_alussa_vaikuttaa_satelliittien_toimintaan_ja_paikannukseen
https://soho.nascom.nasa.gov/
https://en.wikipedia.org/wiki/May_2024_solar_storms
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/4xf4D6MTR0xH9FQtUnfYu4
https://www.space.com/powerful-solar-flare-x-class-eruption-from-giant-sunspot-ar3664-may-10-video
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/4xf4D6MTR0xH9FQtUnfYu4?
https://www.spaceweatherlive.com/fi/auringon-aktiivisuus/voimakkaimmat-aurinkomyrskyt.html
https://www.spaceweatherlive.com/fi/auringon-aktiivisuus/voimakkaimmat-aurinkomyrskyt.html
https://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/vuosi-2024-oli-poikkeuksellinen-revontulien-suhteen.html
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/4xf4D6MTR0xH9FQtUnfYu4?
